Eräiden puolueiden - erityisesti ehkä perussuomalaisten - johdolla Suomeen valmisteltu venevero näyttäisi tulevan keväällä 2017 voimaan. On ymmärrettävää että veneily nähdään helppona kohteena yhteiskunnan ammottavan rahoitusvajeen kaventamiseksi, kysehän on kuitenkin usein vapaa-ajanvietosta eikä asumisen kaltaisesta perustarpeesta. Asian valmistelussa on selkeästi unohdettu paljonko veneily tuo yhteiskunnalle jo nykyverotuksella tuloja ja moniko ihminen työllistyy veneilyyn liittyvien palveluiden ja tuotteiden tuottamisessa. Lisäksi mm. SPV muistuttaa suomalaisten veneiden olevan kansainvälisesti katsottuna melko vaatimattomia ja suuri osa vielä hyötykäytössä yhteys- tai kalastusveneinä. Pelkän veneveron tuotto uhkaa jäädä negatiiviseksi mikäli veneily vähenee veron myötä yli 5% tai valvontaa joudutaan merkittävästi lisäämään. Moni on uhannut poistaa veneensä rekisteristä olemattoman valvonnan vuoksi ja jo entuudestaan tiedetään että rekisteri pitää sisällään lukemattoman määrän poistamatta jääneitä haamuveneitä.
Esimerkkien avulla on asiaa on kuitenkin käytännönläheistä kuvata henkilöille jotka eivät ole veneilyä harrastaneet. Koko perheen yhteisenä harrastuksena on ollut viime kesät veneily Suomen kauniissa saaristossa. Harrastusvälineenä on käytettynä ostettu kotimainen vuonna 2003 valmistettu alle 9 metrinen moottorivene. Vene tarjoaa hyvät majoitustilat kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle. Kotisatama meillä on Helsingissä - joka osaltaan lisää huomattavasti kustannustasoa - ja viikonloppuisin olemme lähinnä suunnanneet venekerhomme saareen Helsingin edustalle. Kesälomina olemme olleet yhtäjaksoisesti noin kolme viikkoa veneessä, kierrellen mm. Saaristomeren ja Ahvenanmaan vierasvenesatamia. Normaalien satamamaksujen lisäksi olemme usein ruokailleet sataman ravintola(oi)ssa ja käyttäneet muita alueen palveluita. Koneteho veneessä on hieman yli 200hv jonka johdosta tuleva venevero tulee olemaan täydet 300€ vuodessa.
Kustannuksia tästä on toki syntynyt ja tulevan veneveron vuoksi halusin ynnätä yhteen paljonko olen tämän vuoden aikana valtion kirstua ehtinyt täyttämään. Lopullinen summa hieman yllätti itsenikin, eikä tämä ainakaan hidastanut pohdintaani veneilystä luopumisesta. Pelkästään tuottamani verotuotto on iso, mutta jos otetaan mukaan kaikki suoraan veneilyyn liittyvät käyttökustannukset nousee summa lähes 15.000 euroon. Kun summaan lisätään vielä kaikki eräsuorasti veneilyyn liittyvät matkan aikana käytetyt palvelut (ravintolat, harrasteet, kauppaostokset), nousee summa vielä jonkin verran isommaksi.
Ylläolevasta taulukosta voi suoraan lukea että tuki suomalaiselle yhdistystoiminnalle on n. 1700€ vuodessa, tosin leijonanosa satamapaikkamaksusta menee lyhentämättömänä Helsingin kaupungille. Helsinkiläisenä summa on tämä, mutta ulkopaikkakuntalaisena maksaisin vielä 50% enemmän. Huoltojen työllistävä vaikutus on ollut n. 2 henkilötyövuorokautta, arvonlisäverojen osuus 1230€. Navigaatioseuran jäsenmaksu kuvasta puuttuu mutta se on muutaman kymmenen euroa vuodessa.
Joku voisi ehkä kritisoida esim. varaosien osan olevan vain kertaluonteisia, mutta veneilyssä usein käy niin että kun saat yhden paikan korjattua niin seuraava jo vaatii vähintään huoltoa. Esim. aiempana kesänä hankintalistalla ovat olleet mm. VHF-puhelin, maasähkölaturin vaihto, uusi ankkuriliina eteen, kaksi uutta fendaria jne. Lämmityslaitetta huoltaessa korjaaja osuvasti totesi suoralla lainauksella: "Veneily on vähän tällaista tonni sinne - tonni tänne touhua, mutta sitä vartenhan me töissä käydään että saadaan harrastus maksettua".
Polttoaineet on se suurin verokertymää kerryttävä kokonaisuus, 90h ajolla noin 3000€ maksettua alv+polttoaineveroa kesässä. Ajamme lähes aina matkanopeudella 25 solmua jolloin kulutus keskim. n. 40L/h, olen hieman pienentänyt keskikulutusta koska nopeusrajoitusten ja rantautumisten yhteydessä pitää välillä myös ajaa hitaampaa. Diesel maksoi 2016 keskimäärin 1.5€/L venetankkauspisteissä, edellisenä vuotena tämä olisi ollut vielä n. 20c/L kalliimpaa.
Nyt on pohdinnan paikka, jatkaako hienoa harrastusta vai käyttää säästyneet rahat muulla tapaa lomailuun. Omalla kohdalla vaihtoehtoinen tapa olisi tehdä kaksi pidempää (1.5-2vkoa) lomamatkaa aurinkoon mielellään vielä kaikilla mahdollisilla palveluilla. Onhan siinä vielä sekin etu että niin ruokailu kuin harrastukset ovat monessa paikkaa huomattavasti edullisempaa kuin meillä kotosuomessa. Harmi vain että tällainen valtion harjoittama veropolitiikka kannustaa tekemään tämän päätöksen ja näivettää kotimaisia elinkeinoja yhä enemmän.
